Juttua Kiiminkijoesta (Janne Sirviö)

Lohijokisivut
Home

Tässä hieman tietoa Kiiminkijoesta, omat kommentit mukana.

 Kiiminkijoki on hieno ja pitkä joki, jossa on lohikalaa, mutta joka jostain syystä vähenee koko ajan. Esim. kevät/kesä -97 oli todella hyvää meritaimen aikaa sekä järvitaimen aikaa. Kalat tulivat (parhaimmat) toukokuun aikana tulvavedestä sekä kaloissa oli kunnolla "virtaa".
Lohtakin on tullut menneinä vuosina jotenkuten, mutta kesä 2000 oli todella huono. Puskaradiossa puhuttiin vain muutamista ( 5 - 10 kpl) saaliista. "Parhaimpina " jutut myös kertoivat yläjuoksulta saaduista mustista 15 kg emokaloista, jotka nostettiin muka ruokapöytään.

 Ottipeleistä meritaimenelle ja järvitaimenelle sen verran, että perusoranssit ja esim. supertinseli ovat hyviä. Seuraava oma mallini toimi erittäin hyvin taimenelle sekä yhdelle (1) karkuutetulle lohelle.

Perho

2-haara nro:6

perä: pinkki keinokuitu, pyrstö sama

runko: musta silkki

kierre: hologrammitinseli 3 kierrosta

häkilä: sininen kukko

siipi: oranssi vuohi

 

 Faktat/ Kiiminkijoki

Itse olen ahkerasti käynyt joella n. 50 krt kevät/kesä 2000 aikana. Mielestäni ongelmana on kalojen verkko- ja rysäkalastus, mutta on siellä paljon myös muita ongelmia.

 Ongelma 1. Valvonta

- Lähimmän viiden vuoden aikana itseltäni ei ole lupia kyselty. Jos istutetaan kaloja, niin tuntuisi että, jostain pitäisi saada rahaa. Nykyisen tasolla olevalla valvonnalla kalat viedään koskista heti, mahdollisesti kalastetaan ilman lupia sekä käytetään vielä matoa syötteinä. Tämä on arkipäivää Kiiminkijoella, pitäisikö jotain tehdä?

 Ongelma 2. Kalastuksen kirjoittamattomat säännöt

- Kuinka monta kertaa onkaan joku tullut virveli kourassa puskasta ja kävellyt juuri siihen niskalle ja kahlannut koskeen, johon olin juuri tulossa, niin juuri siihen hyvään monttuun.

 Ongelma 3. Vesi

- Joessa oleva vesi muuttuu n. heinäkuussa siihen kuntoon, ettei sieltä saatuja kaloja pysty syömään. Kahluu kengissä pitää olla nastat, jos aikoo pysyä pystysssä koskessa.

 Ongelma 4. Saalismäärät

- Uskoisin nykypäivänä jokaisella elintason olevan sitä luokkaa, ettei tarvi esim. 6 kpl istutus taimenia ruokapöytään. Saati että, jotkut kalastavat Kiiminkijoesta Tammukoita, voi hel...

 

 Ratkaisuehdotuksia:

-Valvonnan lisäys ammattitaitoisilla ja puolueettomilla kalastuksen valvojilla, jotka saavat pienen maksun ko. hommasta. Uskoisin että, lupamarkkoja sekä kalastuksen moraali paranisi koskilla.

 - Miten on mahdollista, että Simojoen vesi on parantunut huomattavasti entisistä ajoista. Näitä ratkaisuja esim. saostusaltaat ojitusalueille sekä niiden valvonta luulisi olevan helppoa, koska on se onnistunut muuallakin, miksei Kiiminkijoella?

 - Kalastuksen sääntöjen kirjoittaminen paperille ja jakaminen luvan oston yhteydessä.

 - Esim. sämppikosken alueella, joka on pitkä kalastualue tulisi olla esim. pooli/alue ajattelu, jossa merkataan maastoon kalastuksen aloituspaikka. Kun olet kalastunut alueen loppuun, odotat seuraavalla aloituspaikalla, kunnes on sinun vuoro. Tenolla tulee turpaan, jos etuilet, kumminkin samat kalamiehet käyvät myös muilla Suomen koskilla, ei tämä kalastus voi olla niin vakavaa, etteikö voisi tarjota myös muille mahdollisuuksia.

 - Kahlaus on mukavaa, mutta joku "roti" pitäisi siinäkin olla. Esim. taimenen kalastus on mahdotonta, kun joku kahlaa sämppikosken tapaisilla, matalilla koski osilla, keskellä virtaa, kun heittopituuksia lisäämällä päästäisin samoille alueille. Puolalaistekniikan voisi vaihtaa Suomalaistekniikaksi.

 Kiiminkijoki on komea joki, jossa on kalastettavaa aluetta vaikka monelle tuhannelle kalastajalle. Kalastusmatkailu on vielä nukkumassa, mutta toivoisi sen heräävän, koska toimenpiteillä Kiiminkijoella on tulevaisuutta vaikka mihin. Esim. Pohjola-Opiston alue olisi todella toimiva alue ns. kalastusparatiisiksi. Jos koskessa on kalaa, kalastajilla on tilaa kalastaa, koskilla ei ole villinlännen meininki sekä valvonta ja lupakäytäntö ovat kohdillaan, miksi lähtisit aidan toiselle puolelle kalaan. Oulunseudulla on kalastajia, joilla on rahaa, se on varmaa, mutta on eri asia kun pistetään vissypullo ja kolapullo vierekkäin ja kysytään, kumman värisessä vedessä mieluummin kalastat vastaus on selvä. Nimittäin puitteet ja kulttuuri ovat eri asia monelle, unohtamatta tietenkään saalista.

Kumminkin kesällä ollessani Tenolla, kuulin tarinoita kavereista, jotka saivat ensimmäisen lohensa vasta, kolmen tai neljän kalareissunsa aikana. Puitteita, jotka ovat Tenolla, eivät ole ikinä samoja, eivätkä tule olemaan Kiiminkijoella, mutta jos kalamies ei saa kalaa, on olemassa myös monia muita syitä kalastaa ja olla kalalla kuin itse saalis (en tarkoita myöskään pohjoiseen tulevia busseja, palveluineen).

 Toivottavasti Kiiminkijoen kunnat ja kalastusseurat sekä ranta-asukkaat tajuavat sen mikä mahdollisuus meitä voisi odottaa tulevaisuudessa.

 Terveisin Janne Sirviö

Paluu lohijokisivuille