Paluu perhoboxiin

Arkistoon


Perhoboxi.com sivuja


Pohjoinen Perhokalastuspalaveri ja sen julkilausuma

VI POHJOINEN PERHOKALASTUSPALAVERI PUDASJÄRVI
lauantai 3.2.2007

  Pudasjärvelle kokoontui viisikymmentä Itämeren lohiasioista, vaelluskalalaista sekä Iijoen kehittämisestä kiinnostunutta vapaa-ajankalastajaa Pohjois-Suomesta, paikallisia, tutkijoita ja virkamiehiä. RKTL:n uudet tutkimustulokset Itämeren lohen ja meritaimen kantojen tilasta puhutti palaveriväkeä. Nykymenolla luonnonlohi- ja taimenkannat tuhotaan.

  Lohen vallitsevat kalastuskiintiöt on määritelty poliittisin perustein. Tästä on osoituksena se, että vuoden 2006 Suomen lohikiintiöstä jäi kalastamatta lähes 80 000 lohta. Itämeren lohikiintiö on suurempi kuin Itämeren luonnonlohikantojen kokonaistuotto.

  Kokonaissaalis Itämerellä on pienentynyt 10 vuodessa alle puoleen, kun luonnontuotanto ei ole korvannut istutusten epäonnistumista. Meri-istukkaiden kuolleisuus on kasvanut jopa siten, että tuotto on panosta pienempi. Lohenpoikasten istutuskustannukset ovat 15–20 e/kg kun saadun merilohen kilohinta on 2-3 e/kg.

  Palaverin yksituumainen johtopäätös on, että Itämeren lohi- ja meritaimenkanta voi kasvaa vain päästämällä vaelluskalat lisääntymään Itämeren kaikkiin jokiin. Uusia luonnontuotantoalueita on pian lisättävä rakentamalla kalatiet Ii-, Oulu- ja Kemijokeen sekä Suomenlahdella Kymijokeen.

  Maaherra Hannele Pokan esitys uudesta vaelluskalalaista on tarvittava askel vaelluskalojen hyödyntämiseen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Vaelluskalalaki turvaa Suomen vaeltavia lohi- ja taimenkantoja niin merellä ja järvillä kuin niiden kutujoissa.

  Vallitseva kalastuspolitiikka syrjii jokivarsien ihmisiä, matkailuelinkeinoa ja todellisia ammattikalastajia. Vaelluskalalailla kuutamokalastus ja siihen liittyvä kalakauppa saadaan loppumaan, mikä nostaa ammattikalastajan kilohintoja ja näin ammattikalastajan asema paranee.

  Itämeren lohikalastuksen kiintiöt tulee pohjautua tutkimustietoon ja todelliseen Itämeren luonnonlohikantojen tilaan. Lohen meri-istutuksin velvoitteesta onkin osa siirrettävä jokialueille lohien pienpoikasistutuksiin. Istutuspolitiikan muutos parantaisi lohien luontaisen selviytymiskyvyn kasvua ja leimautumista sekä edesauttaisi lohikantojen runsastumista niin merellä kuin jokisuissa.

  Luontaista luonnonlohen ja meritaimen kantojen runsastumista autetaan parhaiten rakentamalla riittävät kalatiet padottuihin Itämeren vesistöihin ja istuttamalla vaelluskalojen pienpoikaset jokialueiden latvavesiin kalojen leimautumisen varmistamiseksi.

  Vaelluskalat, lohi- ja meritaimen sekä muut kalat mm. vaellussiika ja nahkiainen nousevat kyllä padottuihin jokiin. Tämän todistavat niin kansalliset kuin kansainväliset tutkimukset. Kalateitä ennen on kokeiltava lohien siirtoistutuksia suoraan jokialueiden latvavesiin esimerkiksi Ii- ja Ounasjoella. Tätä kokeilua on jatkettava ja seurattava pitkäjänteisesti.

IIJOKI

  Iijoki padottiin vuonna 1961 ja Iijoen viisi vesivoimalaa sijaitsevat joen alaosalla 50 km matkalla. Iijokea padottaessa joen vaelluskalakannat otettiin talteen, joten alkuperäinen Iijoen lohi voidaan palauttaa Iijoen latvavesiin aluksi ylisiirroilla, pienpoikasten tuki-istutuksilla ja lopuksi kalateillä.

  Iijoen keski- ja latvavesien koskialueet ovat edelleen hyvin luonnontilaisia ja vaelluskalojen hyviä lisääntymisalueita on tutkimuksien mukaan noin 600-700 ha ja siten Iijoki voisi tuottaa vähintään 100.000-200.000 lohen vaelluspoikasta.

  Ensimmäiset lohen jokipoikaset istutettiin Iijokeen keväällä 2006 Metsähallituksen uittovelvoitetta muuttamalla eli pohja vaelluskalojen nousulla Iijoen latvoille on jo olemassa, jos vain kalatiet ja lohien ylisiirrot Iijoen alajuoksulle saadaan järjestettyä.

  Yhteistyö ja avoin vuorovaikutus kaikkien toimijoiden kesken on kaikkien etu. Iijokeen on mahdollista saada joen sielu, vaelluskalat, takaisin yhteistyön kautta ja siten Iijoki voisi vuonna 2015 olla yksi Suomen parhaista kalastusmatkailu- ja virkistysvesistöistä. Tämä varmasti edesauttaa osaltaan Iijoen elinkeinoelämän ja paikallisten virkistysmahdollisuuksien kehittymistä.

  Pohjoisen Perhokalastuspalaverin loppukeskustelussa palaveriyleisö nosti esille ajankohtaiset Iijoen vesistön jätevesikeskustelut ja Kollajan allashankkeen. Kollajan allashankkeeseen palavaveri yleisö suhtautui kriittisesti ja Kuusamon jätevesikuormituksen ohjaaminen Iijoen vesistön tyrmättiin täysin.

  Pohjoinen Perhokalastuspalaveri katsookin, että Iijoen vesistön laatua on vaalittava estämällä jätevesikuormituksen kasvu vesistöön ja vähentämällä muuta rehevöittävää hajakuormitusta mm. turhista suo-ojista.

  Puhdas Iijoen vesi ja tulevat vaelluskalat tulevat olemaan paikallisten ihmisten virkistymisen lähde ja kalastusmatkailun perusta tulevalla vuosikymmenellä. Pohjoinen Perhokalastuspalaveri tukee täysin tätä tavoitetta sekä kiittää paikallisia, vapaa-ajankalastajia, lehdistöä sekä alustajia palaverin onnistumisesta.

 

VI POHJOISEN PERHOKALASTUSPALAVERI JULKILAUSUMANAAN ESITTÄÄ SEURAAVAA:

  Valtiovallan ja kalaveden omistajien on kiinnitettävä erityistä huomiota vaelluskalojen elinolojen parantamiseen ja luonnonkantojen vahvistamiseen. Vaelluskalalain valmistelu on otettava uuden hallituksen hallitusohjelmaan.

  Itämeren lohi- ja taimenkannat voivat kasvaa vain päästämällä vaelluskalat lisääntymään Itämeren kaikkiin jokiin. Uusia luonnontuotantoalueita on pian lisättävä rakentamalla kalatiet Ii-, Oulu- ja Ounasjokeen sekä Suomenlahdella Kymijokeen.

  Itämeren taimenkannat ovat nyt erittäin uhanalaisia, josta syystä rannikon kalastusalueiden tulee pikaisesti saattaa verkkokalastusrajoituksia meritaimenen pelastamiseksi.

  Luontaisten vaelluskalojen lisääntymisen turvaamiseksi on kalastuksen pyyntirajoituksia tiukennettava kaikkialla, meri- ja jokialueita. Luonnonlohiparviin keskittyvä varhennettu meripyynti on välittömästi lopetettava Suomen rannikoilla.

  Iijoen vesistön laatua on vaalittava estämällä jätevesikuormituksen kasvu vesistöön ja vähentämällä muuta rehevöittävää hajakuormitusta mm. turhista suo-ojista.

  Pohjoinen Perhokalastuspalaveri tukee täysin Iijoen vaelluskalojen palauttamista ja kalateiden rakentamisesta sekä lohien ylisiirtokokeiluja. Näitä hankkeita tulee kaikkien edistää yhteistyönä ja ilman turhia vastakkainasetteluja.

 

Lisätietoja:

Ilkka Pirinen, varapuheenjohtaja,
Pohjois-Pohjanmaan Vapaa-ajankalastajapiiri ry
040 704 8906

Antti Sorro, varapuheenjohtaja, Lapin Vapaa-ajankalastajat ry.
0500 312 565


Paluu perhoboxiin

Arkistoon

Perhoboxi.com sivuja